FC Kontun viisi vuosikymmentä

1967–1977

Urheilua ja liikuntaa laajalla rintamalla

Kontulan Urheilijat aloitti toimintansa vuonna 1967. Sitä ennen Kontulaan oli ehditty perustaa jo yksi urheiluseura.

Ilmassa oli urheilun tuntua, kun 120 kontulalaista kokoontui 19. lokakuuta 1966 Hakan työmaaparakkiin Keinutielle. Kaikkien mielestä lähiö tarvitsi urheiluseuran. Yksimielisyys loppui kun oli päätettävä, mihin keskusjärjestöön seura liittyy. Työväen Urheiluliiton (TUL) kannattajat voittivat äänin 64–55. Uusi seura sai nimen Kontulan Kunto.

Vähemmistöön jääneet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) kannattajat perustivat 16. tammikuuta 1967 oman seuran Kontulan Urheilijat (KontU). Väkeä riitti molempiin seuroihin, Kontulassa oli 12 100 asukasta, joista puolet oli lapsia ja nuoria.

KontU lähti liikkeelle yleisseurana. Sen lajeja olivat jo ensimmäisenä toimintavuonna hiihto, suunnistus, jääkiekko, koripallo, lentopallo, yleisurheilu, jalkapallo, judo, painonnosto ja naisten kuntovoimistelu. Kahden vuoden ohjelmaan tulivat kuluttua jääpallo, keilailu ja pöytätennis. Seurassa kokeiltiin jopa maahockeytä.

Alkuvuosina KontU:n menestyksekkäin laji oli koripallo. Odotettu nousu SM-sarjaan toteutui keväällä 1970. Visiitti jäi yhteen kauteen.

Jalkapallokin sai liikkeelle runsaasti miehiä ja poikia. Vaatimattomat harjoitusolot eivät estäneet harrastamista. Jalkapallojaoston vetäjä Ole Rastas kertoi Kontula-lehdessä huhtikuussa 1969 miesten harjoitelleen talvella kahdesti viikossa Sakaran kansakoulun voimistelusalissa
ja sunnuntaisin ulkona: – Sunnuntaiaamuisin klo 9.00 Keinulaudantien asukkaat ovat varmasti ihmetelleet 20–30 miehen joukkoa, joka juoksee yhden pallon perässä Keinulaudantie 5:n autopaikoitusalueella, täällä on hankittu tarpeellista pohjakuntoa tulevan kesän kamppailuja silmälläpitäen, paikoitustilan puhtaaksiaurauksesta parhaimmat kiitokset Aarno Palmulaaksolle.

Jalkapalloilijoista osa pelasi myös jääpalloa, kunnes lajin harrastus loppui seurassa 1970-luvun alkuvuosina. Pöytätennis ja keilailu vakiinnuttivat asemansa seurassa 1970-luvulla. Naisten ja tyttöjen jalkapallo tuli ohjelmaan 1971. Futis olikin lajeista harrastajamääriltään ylivoimaisesti suurin 1970-luvulla. Jalkapalloveteraani Veikko Vaahtera linjasi seuran tavoitteita 1977: – Jalkapalloa tunnen parhaiten ja siksi sanoisinkin, että esim. KonnU:n olisi oltava pääpainoisesti jalkapalloseura, mikäli tavoitteena on kasvattaa todella huippujalkapalloilijoita. Tähtäin olkoon siinä, että kun seuramme täyttää 20 vuotta, sillä on vähintään I div:n joukkue omasta takaa. Se ei ole mahdotonta näin suurella alueella, kunhan kaikki asiat on pantu pyörimään asian hyväksi.

Kilpaurheilun ohella KontU edisti kuntoliikuntaa, jonka nousu osui yhteen seuran ensimmäisten toimintavuosien kanssa. Kuntoilua edisti erityisesti Armas Seppänen. Hän puhui mielellään vireilystä, joka oli kuntoliikuntaa lempeämpi ja lämpimämpi ilmaisu.

Seuratoiminta perustui talkootyöhön. Varainhankinnassa merkittävänä tulonlähteenä olivat veikkausasiamiestoiminnan tuotot. Seura suunnitteli myös bingotoiminnan aloittamista ja tanssilavan rakentamista Kontulan ja Myllypuron välimaille. Kumpikaan ajatus ei toteutunut. Seuran naistoimikunnan Touhukkaat järjestivät sen sijaan erilaisia myyjäisiä ja tapahtumia 1980-luvulle saakka. Myyjäisissä oli tarjolla itse tehtyjä leivonnaisia ja käsitöitä.

1978–1987

Futiksen nousuvuodet

KontU:n toiminta suuntautui 1970-luvun lopulla entistä enemmän jalkapalloon. Suuntausta pohjusti osaltaan koripallotoiminnan loppuminen. KontU karsi vielä keväällä 1978 pääsystä koripallon I divisioonaan. Nousu ei kuitenkaan onnistunut, minkä jälkeen seura luovutti Suomi-sarjapaikkansa Wartti Basketille pelikaudeksi 1978–1979. Seuraan jäi yksi selvä ykköslaji.

Harjoitteluolosuhteet parantuivat, kun Kontulan kenttä sai nurmipinnan 1978. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön Myllypuron kuplahalli, joka kaikessa karuudessaan kohensi talviharjoittelua.

KontU:n miehet sahasivat 1970–1980-luvun vaihteessa kolmosen ja nelosen väliä. Tilanne muuttui, kun Antti Muurinen ja Kontulan omat pojat alkoivat tehdä itähelsinkiläistä jalkapallohistoriaa. Joukkue nousi viidessä vuodessa nelosesta ykköseen. Kakkosen ratkaisukamppailua Hyvinkään Apolloa vastaan tuli seuraamaan 1985 yli 4 000 katselijaa.

Nousija lähti 1986 reippain ottein myös ykköseen. Seuran julkaisema Kontu pelaa -lehti mainosti KontU:n olevan ”Stadin futiksen kuuma nimi”. Tavoitteet olivat kovat:

– Itä-Helsinkiläinen KontU taistelee nyt noususta mestaruussarjaan. Joukkueemme on iskukykyinen. Kevään otteluissa on jopa Klubi joutunut nöyrtymään. Kontulassa pelataan kiihkeän jännittävää futiskesää. Rintinpolun kentän yleisöennätys lyödään tänä kesänä.

Kontulan ”Wembleyllä” ja vieraskentillä nähtiin kaudella 1986 energinen ja juoksuvoimainen joukkue. Kuopion Elon hiljattain edesmennyt valmentajalegenda Gunnar Boman kehui KontU:a joukkueensa Keskuskentällä toukokuussa 1986 kärsimän 0–2 tappion jälkeen: – Kontula on parhaimpia näkemiäni I divisioonan joukkueita. Se on pelaava joukkue, joka on taitava ja osaa myös taistella.

Miesten huikea kausi huipentui SM-sarjan nousukarsintaan. Nousu ei toteutunut, mutta seuran yleisöennätys tuli lyötyä karsintaottelussa Kemin Palloseuraa vastaan. Kello 11.00 alkanutta
ottelua seurasi yli 5 500 katsojaa, heidän joukossaan Uudenmaan läänin maaherra Jacob Söderman ja pääministeri Kalevi Sorsa. Aikainen aloitus johtui samalle päivälle osuneista maalivahti Juha Korhosen häistä.

Miesjoukkueen varjossa myös naiset lähestyivät kansallista huippua. Kaudella 1986 naiset pelasivat 18 joukkueen I divisioonaa, jonka joukkue voitti maalierolla 37–7. Tuloksena oli nousu
SM-sarjaan. Menestyksen taustat tiivisti Kontu pelasi -julkaisu: ”Ratkaisevia asioita menestykseen olivat tunnollinen harjoittelu, hyvä henki sekä psyykkinen kestävyys tiukoissa otteluissa. Joukkueessa kunnostautui etenkin puolustus, siitä osoituksena vain 7 maalia omaan päähän.”

Miesten melkein toteutunut nousu ensimmäisellä I-divisioonan kaudella loi lisäpaineita kauteen 1987. Tavoitteena oli nousu SM-sarjaan. Jalkapallojaoston puheenjohtaja Kimmo Jokisalo
kirjoitti kausijulkaisussa lähiöseuran realiteeteista.

– Harjoitusolosuhteet Kontulassa eivät helpota tavoitteen saavuttamista. Olemme kaiholla katsoneet muiden I-divisioonajoukkueiden harjoitusmahdollisuuksia kesällä, puhumattakaan
SM-sarjatason joukkueiden harjoittelumahdollisuuksista.

Antti Muurinen ei kuitenkaan ole jäänyt valittamaan tilannetta, vaan ’takanurmen perunapellossa’ yhdessä moukarinheittäjien kanssa pallonkäsittely ja vartaloharhautukset kehittyvät olosuhteista riippumatta, kertoi Jokisalo.

KontU:n edustajat saavuttivat 1980-luvulla menestystä myös keilailussa ja pöytätenniksessä. Lajit jäivät kuitenkin futisnosteessa vähälle huomiolle. KontU alkoi muuttua yhden lajin seuraksi.

1988–1997

Menestystä ja toteutumattomia unelmia

KontU:n miehet tavoittelivat 1988 edelleen SM-sarjapaikkaa, vaikka miehistö vaihtui suurelta osin kauden 1987 jälkeen. Matti Maisala linjasi kauden päämääriä.

– Seuran tavoitteita ei ole laskettu, vaan ne ovat edelleen korkeat. Miesten ykkösjoukkue nousee mestaruussarjaan, naiset menestyvät mestaruussarjassa viime vuotista paremmin, A-juniorit nousevat takaisin mestaruussarjaan, ja muut joukkueet parantavat sijoitustaan.

Naisten osalta tavoite toteutui ja joukkue paransi sijoitustaan kahdeksannesta kuudenneksi. Myös tyttöjen joukkueet kuuluivat Suomen kärkeen. SM-sarjajoukkueeseen jo 15-vuotiaana päässyt Jonna Norppa-Rahkola ihmettelikin, miksi häneltä udellaan, sopiiko jalkapallo tytöille.

– En voi ymmärtää, miksi sitä aina kysytään. Minusta fudis sopii tytöille siinä missä pojillekin. Iän mukana syntyy tietysti voimapuolella eroja, mutta eihän me poikia vastaan pelatakaan. Siksi toiseksi ei kaikki tyttöjä ole tehty balettitanssijoiksi.

KontU oli 1980-luvun lopussa Kontulan ja koko Itä-Helsingin lippulaiva. Uudenmaan läänin maaherra Jacob Söderman näki KontU:n menestyksen olevan vahva vertauskuva.

– Tämän päivän maailma rakentuu symboleille. KontU on muodostunut itähelsinkiläisen elämäntavan yhdeksi vankaksi tavaramerkiksi. Stadin vanha kulttuuri ja muualta Suomesta muuttaneiden kulttuuri sulautuvat lähiössä yhteen. Nuoriso on paljasjalkaista, vaikka vanhemmat tai ainakin isovanhemmat olisivat lähtöisin maaseudulta, määritteli Söderman 1989.

KontU pyrki muuttumaan etenkin puheenjohtaja Ari Masalinin kaudella 1990–1992 koko Itä-Helsingin seuraksi. Se alkoi julkaista Kotikenttä-lehteä, joka jaettiin 45 000–50 000 talouteen. Lehden ilmoitustuotot olivat etenkin aluksi huomattavat. Varainhankintakeinona olivat myös ostarilla järjestetyt markkinat, joiden järjestelyistä KontU vastasi.

Kilpailu pelaajista voimistui, kun eri puolilta maailmaa tuli jalkapallotyöläisiä myös Suomen markkinoille. KontU:n kokoonpanossa nähtiin 1990-luvun alkupuolella muun muassa ukrainalainen Aleksander Baranov, nigerialainen Bola ja englantilainen Malcolm ”Mälli” Dunkley. Myös suomalaispelaajat alkoivat pyytää rahaa alemmillakin sarjatasoilla.

KontU vuokrasi toimiston ja palkkasi kaksi kokopäivätoimista toiminnanjohtajaa, joiden vastuulla oli markkinointi ja seuratoiminta. Kesäkuussa 1992 KontU järjesti Myllypuron tenniskeskuksessa My Sport 92 -tapahtuman, joka esitteli laajasti harrasteliikuntaa yhteistyössä Liikuntaviraston, Palloliiton Helsingin piirin ja Helsinki-Itäväylän kauppakamarin kanssa. Tapahtumasta tuli Matti Toivosen sanoin ”messuamisen Waterloo”. Kävijöitä ei liiemmälti ollut ja tappiota tuli.

KontU:n liikevaihto oli 1990-luvun alussa Masalinin mukaan kolme miljoonaa markkaa (750 000 euroa).

– Seuraa on hoidettava yrityksen tavoin. On oltava toimiva organisaatio, jolle on tehtävä toimintasuunnitelma. Tavoitteet on asetettava kaikille eri yksiköille, niin toimistolle kuin eri joukkueillekin. Ja näiden tavoitteiden toteutumista on seurattava, julisti Masalin.

Ennen kautta 1991 KontU haki ja sai Masalinin toivomaa näkyvyyttä. Urheilullinen menestys kuitenkin jäi puuttumaan, ja miesten joukkue putosi kakkosdivisioonaan. Kaudella 1993 KontU
palasi ykkösdivisioonan ja pääsi karsimaan noususta Veikkausliigaan. Tämän jälkeen menestyskäyrä taittui laskuun.

Naisjoukkue teki sitkeästi töitä vuodesta toiseen ja nousi Suomen kärkeen. Sen uurastus huipentui SM-kultaan syksyllä 1993.

Seuratoiminnassa merkittävä uusi avaus oli Pikkujättiliigan perustaminen 1991. Ensimmäisellä kaudella oli mukana 16 joukkuetta. Ensimmäiset pikkujätti-ikäluokat olivat syntyneet 1984–1986. Mukana oli niin tyttöjä kuin poikia. Englannin liigan joukkueiden mukaan nimetyistä joukkueista paras oli Arsenal, joka voitti loppuottelussa Tottenhamin 2–1.

1998–2007

Paluu juurille konkurssin partaalta

FC Kontun suurimman jalkapallomenestyksen vuodet jäivät 1990-luvun lopulla muistoihin. Miesten ykkösjoukkue juuttui hissiliikkeeseen Kakkosen ja Kolmosen välille, joka katkesi kausiksi 2003–2008.

Naisten taival ei ollut juurikaan ruusuisempi. Vuoden 1998 SM-pronssin jälkeen joukkue ylsi vielä viidenneksi, mutta sen jälkeen joukkue hajosi. Parhaan menestyksen vuodet olivat takana.

Koko seuran toiminnan jatkuvuus oli katkolla 2000-luvun alussa. FC Kontun velkataakka kasvoi hälyttävän suureksi. Kierre oli katkaistava 2001 ennen täydellistä konkurssia. Seuran johtokunta vaihtui myrskyisien vaiheiden jälkeen.

Seura ryhtyi kääntämään kurssiaan. Velkaa oli paljon enemmän kuin johtokunnan jäseneksi murrosvaiheessa suostuneet olivat luulleet, liki 800 000 markkaa (168 000 euroa). Kivulias toiminnan sopeuttaminen voimavaroihin alkoi.

Kontu sai merkittävän yhteistyökumppanin Euroopan Unionin Urban II -ohjelmasta, jonka kanssa seura aloitti iltapäiväkerhotoiminnan Kontulan ala-asteen oppilaille 2002. Seura järjesti myös ohjelman tuella ensimmäiset Kontufestarit 2003. Kontu ei ollut ensimmäisen musiikin kanssa liiton tehnyt urheiluseura, mutta toteutustapa oli tavallisuudesta poikkeava. Kelkkapuistossa toteutettu tapahtuma oli ilmainen.

Kotikenttä -lehden julkaiseminen loppui vuonna 2001. Seura harppasi tiedotuksessaan internet-aikaan syksyllä 2003, kun se avasi kotisivut osoitteessa www.fckontu.com. Ylläpitäjiksi koulutettiin noin 50 eri joukkueiden toimijaa. Sivusto valittiin mm. vuonna 2004 Futissanomissa parhaimmaksi helsinkiläiseksi jalkapallosivustoksi.

Junioritoiminta jatkui laajana. Siinä alkoi korostua nopean menestyksen tavoittelun sijaan pitkäjänteisempi työ. Pikkujätti-liigan toiminta jatkui vilkkaana vuodesta toiseen. FC Kontu sai tästä myös tunnustusta. Palloliiton Helsingin piiri palkitsi Konnun 2005 vuoden parhaana nuorisotoimintaseurana. Perusteina olivat taitokoulutuksen kehittäminen, edustusjoukkueen pelaajien osallistuminen toimintaan, akatemiatoiminnan käynnistäminen, Pikkujättiliiga ja iltapäiväkerhotoiminta. FC Kontusta tuli myös Nuoren Suomen Sinettiseura.

FC Kontu joutui talousahdingossaan palaamaan juurilleen perustoiminnan pariin lasten ja nuorten liikuttamiseen. Aikuisten kansallisen huipun tavoitteluun ei enää ollut miesten puolella mitään edellytyksiä. Naiset sinnittelivät vielä kärjen tuntumassa, mutta jatkuvuutta näilläkään pyrinnöillä ei ollut.

2008–2017

Kontu kasvattaa ja kasvaa

FC Kontu on viimeisimmän vuosikymmenen aikana keskittynyt erityisesti juniorityöhön ja kaikenikäisten liikuttamiseen. Naisten mestaruussarjataival katkesi toistaiseksi 2009, kun Puistolan Urheilijoiden kanssa muodostettu yhteisjoukkue putosi sarjasta. Miesjoukkue on pääosin pelannut Kolmosessa.

Juniorityössä FC Kontu sen sijaan terhakoitui. Palloliiton Helsingin piiri palkitsi seuran 2009 vuoden parhaana nuorisotoimintaseurana. Junioripäällikkö Sanna Vara sai piirin vuoden Kaikki Pelaa -ohjaajan tunnustuksen.

Vuodesta 2010 alkaen alle kouluikäisten toiminta on laajentunut Pikkujättiliigan ohella palloilullisiin liikuntakerhoihin. Seura tekee myös laajaa yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Vuonna 2014 päiväkoti- ja koulufutiskiertueet tavoittivat oin 460 päiväkoti-ikäistä ja 900 kouluikäistä lasta Itä-Helsingin alueella.

Konnun palkatun henkilöstön määrä on kasvanut 2010-luvulla. Seuralla ei kuitenkaan ole toiminnanjohtajaa toisin kuin kaikilla saman kokoluokan urheiluseuroista.
– Tämä on tietoinen valinta. Olemme halunneet keskittää kaikki resurssit valmennustyöhön. Tyypilliset toiminnanjohtajan tehtävät on jaettu johtokunnan jäsenten ja valmennuspäällikön ja junioripäällikön kesken. Tehtävien jakaminen ja niiden tekeminen osin vapaaehtoistyönä näkyy välillä hitautena ja voi ulkopuoliselle voi vaikuttaa vähän sekavalta. Kaikkiaan olemme katsoneet, että tämä malli on toiminut hyvin, sanoo puheenjohtaja Olli Venelampi.

Seura onkin onnistunut yhdistämään ammattilaisten taidon ja vapaaehtoisten halun tehdä töitä yhteiseksi hyväksi. Konnun toimintamallissa keskeistä on Venelammen mukaan tarjota harrastusmahdollisuus kaikille pienistä lapsista aikuisiin ja kilpailullisesti tavoitteellisista pelaajista harrasteliikkujiin ja höntsäfutareihin.

Vuonna 2014 seuran FC Kontu Itä-Helsinki lyheni muotoon FC Kontu. Seura on silti edelleen enemmän kuin mellunkyläläinen seura. Sen toiminnassa on mukana paljon pelaajia Itä-Helsingistä ja Vantaalta etenkin Länsimäestä ja Rajakylästä. Ja seuran halli sijaitsee Jakomäessä.

Yksi viimeisimmän parinkymmenen vuoden suurista muutoksista on seuran toimintaan osallistuvien lasten ja aikuisten laajentunut etninen kirjo. Venelampi näkee sen rikkautena ja mahdollisuutena.

– Jalkapallo on yhteinen asia, jossa ihmisten tausta ei ole keskeinen kysymys. Ihmisten erilaiset taustat tuovat monipuolisuutta ja vaihtelua toimintaan. Viime aikoina on ollut nähtävissä, että seuran talkoisiin ja joukkueiden toimintaan valmentajiksi ja joukkueen johtotehtäviin on tullut enemmän mukaan muualta tulleita.

FC Kontu tiedostaa alueen erityispiirteet, jotka se pyrkii ottamaan huomioon toiminnassaan. Uusimmassa projektissa seura kohdistuu vähän liikkuvien maahanmuuttajatyttöjen liikkumiseen yhdessä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Tavoitteena on saada heitä mukaan seuran toimintaan. FC Kontu on saanut tarkoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää seuratukea.

FC Kontun toimintaan osallistuvien määrä on kasvanut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuoden 2012 aikana kasvu oli erityisen ripeää. Lisenssipelaajien määrä oli vuoden lopussa 916, kun vuotta aiemmin se oli ollut 773. Kasvuprosentti oli 18,5. Vuonna 2014 seuran pelaajamäärä ylitti tuhat pelaajaa ja oli 1 140. Pelaajista poikia ja miehiä oli 832. Tyttöjä ja naisia oli 308. Kasvua edellisvuodesta oli 18,4 prosenttia.

Kaksi hyppäystä perustuivat toiminnan laadun parantumiseen juniorijoukkueissa ja varhaisnuorisotoiminnan laajentamiseen. Iso merkitys oli myös parantuneilla harjoitteluolosuhteilla. FC Kontu sai käyttöönsä oman hallin Jakomäessä 2011. Sen rakentaminen on yksi asti yksi seuran suurimmista voimainponnisteluista. Ripeästi toteutetusta hankkeesta kantoivat vastuun neljä ”Jiitä”: Juha Granbom, Juha Laarko, Jukka Forsman ja Jarmo Mörsky

1967 Kontulan Urheilijoiden ”Santos” sijoittui Itä-Helsingin nappulaliigassa toiseksi. 18 joukkueesta voittajaksi ylsi Herttoniemen Herttuan Sheffield Wednesday. Seura järjesti koripalloharjoituksia Ostostien kentällä kesällä maanantaisin ja torstaisin.

1968 Seura sai luvan ottaa vastaan veikkauksia ostoskeskuksessa. Ensimmäinen veikkauspiste palveli Helsingin Osuuskaupan myymälän tuulikaapissa.

1969 Koripalloilijat voittivat Suomen-sarjan etelälohkon, mutta nousu SM-sarjaan ei onnistunut. Jääpalloilijat pelasivat Suomi-sarjassa.

1970 Miesten koripallojoukkueen nousu SM-sarjaan toteutui. Naisvoimistelu ja tyttöjen satujumppa olivat suosittuja.

1971 Seuran jäsenet osallistuivat innolla Helsinki–Tallinna -kuntootteluun ja Suomi–Ruotsi -kuntomaaotteluun. Suorituksia kertyi
tuhansia.

1972 KontU teki esitykset valaistun pururadan rakentamisesta Kontulaan sekä jääkiekkokaukalon kesäkäytöstä tennikseen ja
koripalloon.

1973 Jalkapalloilijat aloittivat ympärivuotisen harjoittelun. KontU nousi III-divisioonaan puhtaalla pelillä.

1974 Jääkiekon edustusjoukkue pelasi IV divisioonassa. A- sekä E-juniorit sijoittuivat piirisarjoissa mitaleille.

1975 KontU osallistui jalkapallosarjoihin 22 joukkueen voimin. Seuran pojista koottu Oldham voitti Itä-Helsingin nappulaliigan mestaruuden. Edustusjoukkue putosi IV divisioonaan. KontU lopetti jääkiekkotoiminnan. Pelaajat siirtyivät Kontulan Jokereihin

1976 Keilailussa kaksi KontU:n pelaajaa selviytyi SM-kilpailujen semifinaaleihin.

1977 Miesten koripallojoukkue pelasi Suomi-sarjassa. KontU:n Petteri Voutilainen valittiin nuorten maajoukkueeseen. Hän kuului EM-kisajoukkueeseen Prahassa järjestetyissä kisoissa. KontU:ssa oli1 500 jäsentä.

1978 KontU luopui koripallotoiminnasta, joka siirtyi Wartti Basketille. Rintinpolulle valmistui nurmikenttä.

1979 Pöytätenniksen edustusjoukkue nousi I divisioonaan.

1980 KontU:n miesjoukkue putosi IV divisioonaan. Keilailussa seura voitti Helsingin Bowlingliiton B-mestaruuskilpailut.

1981 KontU:n naisjoukkue karsi mestaruussarjapaikasta, jonka se hävisi rangaistuspotkukilpailussa.

1982 Miehet voittivat jalkapallossa lohkonsa ja pääsivät karsimaan noususta II divisioonaan. Nousu ei toteutunut. A-juniorit saivat pronssia SM-sarjassa.

1983 KontU:n miesjoukkue nousi jalkapallon II divisioonaan. Miesjoukkueen valmentaja Antti Muurinen valittiin piirin vuoden
valmentajaksi.

1984 Pöytätenniksessä Jarkko Kuljunlahti pääsi nuorten EMjoukkueeseen. Tuuli Oksanen saavutti alle 13-vuotiaiden tyttöjen
Suomen mestaruuden.

1985 Itä-Helsingin Alueuutisten liitteenä ilmestyi seuran jalkapallotiedote “KontU pelaa”.

1986 KontU ja Helsingin Jalkapalloklubi järjestivät yhteistyössä
tyttöjen ensimmäisen Stadi Cupin.

1987 Naiset olivat ensimmäisellä SM-sarjakaudellaan kahdeksansia. Miehet sijoittuivat I divisioonassa kolmanneksi. Kausi oli viimeinen, jolla Antti Muurinen valmensi KontU:a.

1988 KontU:n miehet voittivat Rintinpolulla SM-sarjan Tampereen
Ilveksen Suomen Cupin 1. kierroksella keväällä 1988 numeroin 3–1.

1989 KontU:n joukkueessa pelasi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, jugoslavialainen Goran Tesanovic.

1990 Seura alkoi julkaista Kotikenttä-lehteä. Lehdestä otettiin 50 000 kappaleen painos, joka jaettiin laajalti Itä-Helsingin talouksiin. Naiset pääsivät ensimmäisen kerran Suomen cupin loppuotteluun.

1991 KontU järjesti yhdessä Lastenlääkäriasema Pikkujätin kanssa
ensimmäisen kerran Pikkujättiliigan. Naiset pääsivät toistamiseen Suomen Cupin loppuotteluun. John Lyallin valmentama Ipswich Town vieraili Kontulassa heinäkuun lopussa 1991 ja voitti harjoitusottelun 3–0. Kentällä nähtiin mm. Paul Goddard ja Romeo Zondervan.

1992 Naiset saavuttivat KontU:n ensimmäiset aikuisten SM-mitalit sijoittumalla kolmanneksi. Joukkue pääsi myös Suomen cupin loppuotteluun, mutta kärsi tappion.

1993 Naiset voittivat seuran ensimmäisen Suomen mestaruuden ja pääsivät Suomen Cupin loppuotteluun Karsinnan kautta I-divisioonaan päässyt miesjoukkue sijoittui toiseksi. Veikkausliigan karsintasarjassa se ei kuitenkaan kyennyt sarjanousuun.

1994 Seura otti käyttöön uuden nimen FC Kontu Itä-Helsinki. Uusi lippu vihittiin käyttöön Mikaelin kirkossa.

1995 Naiset voittivat neljännellä yrittämällä Suomen Cupin. TiPS kaatui 3–0. Joukkue saavutti myös SM-hopeaa. Seura kokeili oluenmyyntiä Rintinpolulla miesten I-divisioonan otteluissa ”euroajan” hengessä.

1996 Miesjoukkueen taival I-divisioonassa päättyi. Ykkösdivisioonan
maratontaulukossa Kontu oli kauden 1996 lopussa seitsemäntenä 69:stä joukkueesta. Ykkösdivisioonakausia kertyi yhteensä yhdeksän.

1997 Seura otti käyttöön uuden logon, jonka suunnitteli Erik Lojander.

1998 Naiset saavuttivat SM-pronssia. Miehet nousivat II divisioonaan. Joukkue voitti nousun ratkaisseessa ottelussa Koivukylän Palloseuran 16–0.

1999 Kontu määritteli olevansa itähelsinkiläinen fair play -henkinen kasvattajaseura, josta ollaan ylpeitä. FC Kontun ”Futis on kivaa” -junioriohjelma valmistui. Se oli ensimmäinen seuratasolla laadittu. Kontulan ja Kurkimäen kentille valmistuivat kauan odotetut huoltorakennukset.

2000 Kontulan uusittu nurmikenttä otettiin käyttöön syyskuun alussa. Erityisjalkapalloilijoiden Fair Play Team alkoi virallisesti toimia FC Kontun suojissa.

2001 Kotikenttä-lehti ilmestyi viimeistä vuotta. Lehden julkaiseminen loppui ilmoitusmyynnin tuoton pudottua.

2002 Iltapäiväkerhotoiminta Kontulan ala-asteen oppilaille alkoi Euroopan Unionin Urban II -tuen turvin. Tilana oli käytössä Urban -rahoituksella korjattu Rintinpolun kentän huoltorakennus.

2003 Seura järjesti yhteistyössä kulttuuriasiainkeskuksen kanssa elokuussa ensimmäisen Kontufestarin. Kaksipäiväisessä yleisötapahtumassa oli noin 12 000 kävijää. Festareilla esiintyivät muun muassa Hullujussi, Eino Grön ja Don Johnson Big Band. Tapahtuman toteuttamiseen osallistui yli 150 talkoolaista Konnusta.

2004 Erityisjalkapallon Fair Play Team ja Blue Stars järjestivät ensimmäisen Fair Play Cupin yhteistyössä Helsingin kaupungin
liikuntaviraston kanssa.

2005 FC Kontu sai Itä-Helsinki -palkinnon yhdessä Kontula-seuran
kanssa.

2006 Kontula valittiin vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Yhtenä perusteena oli Konnun jalkapallo- ja nuorisotoiminta. FC Kontu sai UEFA:lta tunnustuksen erityisjalkapallon Fair Play Cupin järjestämisestä.

2007 Naiset voittivat Ykkösen ja nousivat Naisten liigaan. Seura julkaisi Matti Toivosen ja Heidi Soinisen kokoaman historiikin ”FC Kontu
hyvää seuraa vuodesta 1967”.

2008 Naiset saavuttivat liigassa viidennen sijan. Miehet putosivat Kolmoseen kuudennen perättäisen kakkossarjakauden päätteeksi.

2009 Kontulan urheilupuiston vanha huoltorakennus paloi 21. kesäkuuta. FC Kontun arkistoaineistoa ja omaisuutta tuhoutui. Seuran ylläpitämä iltapäiväkerho menetti tilansa. Naisten edustusjoukkue pelasi liigaa PuiU:n kanssa yhteisellä joukkueella. Kausi jäi joukkueen toistaiseksi viimeiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

2010 Keväällä alkoi toimia 3–6-vuotiaiden tyttöjen oma jalkapallokerho. ”Prinsessafutiksesta” tuli seuran vakiintunutta toimintaa. Alkunsa sai myös vanhempien ja lasten yhteinen futisliikkis.

2011 Ylipainehalli otettiin marraskuussa käyttöön Jakomäen Huokotiellä. Junioreista palkittiin Pikkujättiliigasta A-junioreihin seurassa pelannut Waltteri Puttonen.

2012 Seura aloitti uudelleen Kontupäivien järjestämisen Kontulan urheilupuistossa syyskuussa. Viikonlopun aikana kaikki juniorijoukkueet ja osa aikuisjoukkueista pelasivat joko virallisen sarjapelin tai ystävyysottelun. Seura järjesti ensimmäinen Easy Sport - kesäleirin yhdessä Helsingin kaupungin Liikuntaviraston kanssa.

2013 Pikkujättiliigaa pelattiin ensimmäisen kerran Vesalan liikuntapuiston tekonurmella.

2014 Seuran nimi lyheni virallisesti muotoon FC Kontu. Toimisto muutti ostoskeskuksesta Vesalan kentän huoltorakennukseen kunnostettuihin tiloihin. Veikkauspisteen 1960-luvulta asti eri muodoissa jatkunut toiminta päättyi. Opetusministeriö myönsi seuralle seuratukea kahdeksi vuodeksi. Seura otti käyttöön Facebook-sivut, jotka ovat tuoneet seuralle lisää näkyvyyttä.

2015 Konnun miehet pelasivat kolmosessa hyvän kauden. Joukkue voitti kuusi viimeistä otteluaan maalierolla 25-1. Maali pysyi yhtäjaksoisesti koskemattomana 7 tuntia ja 48 minuuttia.

2016 FC Kontu sai Kakkosen sarjapaikan maaliskuussa. Kausi oli lyhyen valmistautumisen vuoksi vaikea ja tuloksena oli lohkon viimeinen tila. Seuran toimintaan osallistuneiden määrän kasvu jatkui –kokonaislukema oli 1413 pelaajaa ja ohjaajaa. Naisten
ja tyttöjen osuus oli 32 % (29 % 2015).

2017 Kurkimäen kentälle valmistuu Konnun toteuttama tekonurmikenttä.